sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Noutajatapaaminen Kemiössä



Lauantaina 6. maaliskuuta järjesti Salon Seudun Noutajat puuhapäivän jäsenilleen Kemiössä. Sää suosi monijalkaista osanottajalaumaa. Aurinkoisilla paikoilla tuli aika ajoin jopa hieman kuuma. Ohjaajat olivat järjestäneet erilaisia puuhapisteitä, joissa osallistujat ohjaajien valvonnassa ja opastamina suorittivat erilaisia tehtäviä.

Tapahtuman pitopaikkana olleelle metsäaukiolle saavuttuamme Lotta iski heti silmänsä 1,3 kk ikäiseen kultaiseen Nala tyttöön. Nalan kanssa Lotta jaksoi painia ja vehdata aina vain uudestaan koko tapahtuman ajan.

Hirmuiset Nala ja Lotta


Jonottaessamme tehtäväpaikoille kokeneet noutajaomistajat opastivat meitä ajan kuluksi damien noutamisessa. Lotta oli kovin innoissaan virttyneen damin hakemisesta ja kantoi sen innoissaan luokseni ja irrotti kiltisti otteensa lelusta namipalkkaa vastaan.

Ensimmäisellä rastilla päästiinkin heti tosi toimeen varisvainajan kanssa. Ensin ohjaaja neuvoi mitä pitää tehdä ja heitti sitten vaakkuen linnun lyhyen matkan päähän. Lotta ryntäsi intoa puhkuen riistan luokse, nappasi variksen suuhunsa ja kutsustani lähti reippaasti tuomaan saalista luokseni. Lotta ehti kyllä ensin epäröidä pienen hetken, kun en innoltani tajunnut heti kutsua koiraa takaisin tyköni. Lotta luovutti variksen ilman epäröintiä ja palkitsin tyttöä ojentamalla linnun pari kertaa takaisin Lotalle.
Varis heitettiin vielä toisen kerran, kauemmas ja silloinkin Lotta teki kaiken niin kuin kuuluu. Ohjaaja kehui Lottaa kovasti ja totesi ettei Lotan kanssa varmastikaan tule olemaan vaikeuksia päästä läpi taipumuskokeista.

Jonotusta kanipisteelle


Seuraavalla rastilla Lotta sai ensikertalaisena katsella ohjaajan laahavan kuolluta kania maata pitkin mutkan taakse näkymättömiin. Koira seurasi tapahtumaa korvat koholla, valmiina ampaisemaan salamana saaliin perään. Ohjaajan merkistä vapautin Lotan ja suuri metsästäjä porhalsi matkaan, nenää hieman maassa käyttäen, suoraan kanin luokse, nappasi sen suuhunsa ja lähti tulemaan kutsusta takaisin luokseni. Lotta kuitenkin hieman jarrutteli muhevan kanin tuomisessa ihan perille asti, mutta lopulta astui lievän vastahakoisesti loput askeleet ja alistui aarteensa menetykseen. Palkinnoksi koira sai muutaman kerran kanin takaisin hampaisiinsa. Ohjaaja kehui Lotan suorittaneen tehtävän oikein hyvin ja että tytöllä riittäisi energiaa muillekin koirille jaettavaksi. Ohjaaja kiitteli myös saaliin takaisin antamisella palkitsemisesta - tavan opin Sarilta syksyn pentutreffeillä.

Noutajaporukan nuorin koira oli vain 5:den kuukauden ikäinen labbissöpöläinen. Juniorineitien piti haistella pentu oikein huolella läpikotaisin. Myös iso flättipoika Tärsky tuli tekemään tuttavuutta Lotan kanssa. Aluksi Lotta hieman arasteli isompikokoista urosta, mutta Tärsky heittäytyi lapsellisen keimailevaksi pikkunartun edessä ja lopulta koirakaksikko kieriskeli yhdessä lumessa.

A. Nala ja Lotta tutkimassa pentua. B. Tärsky houkuttelee Lottaa lumikylpyyn kanssaan.


Tehtäväpaikoista viimeisenä saavuimme temppuradalle, jonka suoritusaika kellotettiin ja voittajalle oli luvassa palkinto.

Ekana oli tavallinen hyppyeste, joka madallettiin lapsukaiselle pyynnöstäni. Sitten tuli heittää dami hangessa lojuvan renkaan sisälle, minkä menin mokaamaan heittämällä hudin. Aikaa kului rämpiessämme Lotan kanssa damia hakemassa, uusintaheitto sentään osui maaliin.

A. Tärsky näyttää mallia ekalla esteellä. B. Ohi heitettyä damia hakemassa.


Seuraavassa suorituksessa oli omistajan istuttava tuolilla koiran istuessa tuolin vieressä. Lotalta kesti hetken tajuta mitä siltä halusin. Istumisen jälkeen molempien oli kiivettävä korkean lumikasan päälle hakemaan oma daminsa kumpainenkin. Aloittelijoille kuitenkin sallittiin damien kantaminen ihmiskäden toimesta alas maalilaatikkon.

A. Koirankin pitäisi istua jo... B. Lumikasa tuntui yllättävän korkealta kiivetä.


Viimeisenä oli ohuen ja heppoisen renkaan läpi hyppääminen, mikä osoittautui radan ylivoimaisesti hankalimmaksi kohdaksi koirille. Lottakaan ei meinannut noteerata (nähdä?) heppoista rengasta, mutta viimein sain tytön houkuteltua hyppäämään. Puolivälissä hyppyä rengas kuitenkin kaatui ja pujotin renkaan lopun matkaa Lotan ylitse.

Lotta ei ymmärrä että ja miksi tuosta pitäisi hypätä läpi.


Maaliin porhalsimme häntäpään ajalla. Tärsky oli kuitenkin heti vastassa onnittelemassa lämpimästi radan läpäisemisestä. Temppuradan voitti ylivoimaisen nopealla ajalla Lotan suosikkikaveri Nala isäntänsä kanssa. Palkintona oli uusi talutin ja possun kuivattu korva.

Radan jälkeen lopettelimme hiljalleen puuhailuja ja hyvästelimme koirakaverit. Kevään harjoituksissa sitten taas tavataan heidät.

Vielä seuraavana päivänäkin uni maistui Lotalle. Kinkku vahtii vieressä tyttöystävän unta.

4 kommenttia:

  1. Wau, vai pitäisikö sanoa HAU! :D

    Lotta on synnynnäinen noutaja, vanhempiinsa tullut ;) Eiköhän taipparit mene Lotalta kerralla läpi, nyt vaan treeniporukoihin mukaan. Lotalla oli jo pienestä pitäen suuri into riistaa kohtaan, mikä on tietysti vain hyvä asia. Pikkuisena se jo kanteli kaikkea, oli kysessä sitten lelu, sisaruksen häntä tai maasta löytynyt tikku :)

    Hyvä että unikin maittaa Lotalle, silloin se oppiminen jatkuu. Mielessään se käy päivän tapahtumia läpi ja kas vaan se oppii silloinkin. Siksi onkin tärkeää lopettaa onnistuneeseen suoritukseen, koiralle jää positiivinen kuva treeneistä ja onnistumisen ilosta.

    Rapsuja S-U-P-E-R noutajaneidille!

    VastaaPoista
  2. Voi kun kuulostikin kivalta päivältä! Ja Lottishan on todellinen noutajamestari! WAU! Mua mietityttää että suostuuko Roketti edes ottamaan riistaa suuhunsa. Ihan loistavaa, ei muuta treenin kautta suorittamaan taipumuskoe. I´m so happy for you!! Nähdään sunnuntaina :)

    VastaaPoista
  3. Mutta eikös se olekin niin, että kokemattomalla pitää olla hyvä koira pärjätäkseen, NOMEn jo taitavalle käy taas vaikeampikin koira, kun se osaa sen kouluttaa?

    Treeneissä sen sitten näkee mihin suuntaan kehittyy. Itselle ainakin tulee paljon rohkeampi olo mennä mukaan NOMEtouhuun, kun koira hoitaa ihan itse hommat kotiin =D

    VastaaPoista
  4. Voi kuinka hienoa, että vaikuttaa tuo taipumuspuoli noin vahvalta! On se Lotta mainio likka! Teillä kuulostaa olleen kyllä hauska päivä, vipinää laitettiin omistajiinkin :D

    VastaaPoista