maanantai 19. heinäkuuta 2010

Dave ja Magda kylässä



Ennätyshelteiden aikaan saatiin vieraiksi ystäväni Mari ja lyhytkarvaiset colliensa Dave ja Magda. Lämpötilan huima korkeus haihdutti treenaussuunnitelmamme olemattomiin ja päädyimme viettämään koirien kanssa aikaa pelkästään rannalla ja vedessä vapaasti touhuten.

Dave poseeraa




Magdalta luonnistuu hurjien hyppyjen lisäksi myös mallina seisokelu


Edustavimmillaan oleminen kameran edessä ei ole niin helppoa 30 asteen kuumuudessa


Olikohan Lotan kanssa kirmailemassa vinttikoiria, lintuja vai collieita?




Iso-Dave hieman pelottaa Lottaa, mutta Magdan kanssa voi kunnolla ilveilläkin






Vesipeto näyttää vieraille mallia




Mari johdattaa lauman vilvoittavien vetten keskelle


Davesta kehkeytyi varsinainen uimamaisteri, kun taas Magda ei olisi halunnut vapaaehtoisesti kastella itseään






Lotta harjoitteli myös sukeltamista






Myöhemmin joukkoon liittyi Katjan Veera-koira




Lintukoira <3

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Karjaa 11.7.2010



Kuvat Kirsi Gustafssonin ottamia

Karjaalla pidettiin sunnuntaina ennätyshelteessä koiranäyttely, johon osallistuimme Lotan kanssa jälleen luottokuvaaja Kirsi seuranamme.

Paikan päällä olivat myös Lotan Nella-sisko Tuulan kera, joille yhdessä esiintyminen oli ensimmäinen kerta.



Treenikaverimme Viivikin oli tullut Evan mukana näyttelytohinaan. Aina hienosti esiintyvä Viivi osallistui narttujen avoimeen luokkaan.



Helle oli niin kova, että pidin koiraa miltei koko ajan varjossa ja harjoittelin seisottamista ja juoksuakin vain kerran, en raaskinut kiusata koiraa sen enempää.

Junorinartuissa oli tällä kertaa mukana yhdeksän paahteeseen uskaltautunutta koirakkoa.

Kehässä paikallaan seisominen ja kauniisti rinnalla juokseminen oli Lotalle tälläkin kertaa melkein liian vaikeaa. Lotta kiemurteli ja hyppeli vasten seisonnassa ja juoksussa koira taasen laukkaili ja poukkoili.





Helle varmasti verotti suuren osan keskittymiskyvystä. Mutta onneksi oli myös onnistumisen hetkiä, kun koira rauhoittui ja jaksoi seistä maltillisesti. Evalta saimme viime hetken vinkkejä, miten saada koira heiluttamaan häntäänsä ja muutaman kerran sainkin heilautuksen aikaiseksi.





Tuomari oli virolainen Helinä Jürgens-Simberg.



Seisottaminen kesti kaiken lisäksi melko pitkään, kun mukana oli myös tuomariharjoittelija.



Kehäsihteeri ystävällisesti pyysi koiria katoksen luoman varjon suojaan tuomarin arvostellessa koiria.



Tuomarin arvio

Erinomainen tyyppi
Hyvä koko
Kaunis, feminiininen pää
Kauniit tummat silmät
Riittävä kaulan pituus
Hieman suora edestä
Ikäiseksi hyvin kehittynyt
Kääntää eturaajoja ulospäin
Hieman korkea kinner
Liikkuu riittäväällä askeleella
Hyvä luonne
Tarvitsee vielä aikaa

ERINOMAINEN

Taas vaaleanpunainen nauha ja ilo irti. Junnunartuista vain kaksi sai ERIn, joten kilpaluokkaan pääseminen ja sijoittuminen olivat jo varmoja. Nella ja Viivi saivat molemmat esiintymisistään H:n, eivätkä jatkaneet enää sarjojensa kilpailuluokkaan.

Kilpailuluokan arvostelu meni niin nopeasti, etten ehtinyt edes kauheasti jännittämään.





Lotta voitti riemukseni kilpailuluokan ja voi taas sitä iloa!







Paras narttu-kehässä Lotta lopetti yhteistyön kanssani ja kiemurteleva koira ei hellyttänyt tuomaria, joka paiskasi molemmat junnunartut ensimmäisenä pihalle kilpailusta. Ei silti harmittanut ollenkaan, voittajan kun on helppo hymyillä!

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Forssa 3.7.2010



Kaikki kuvat Kirsi Gustafssonin ottamia

Paahtavan aurinkoisena lauantaina huristelimme Kirsin kanssa Forssan näyttelyyn Mustialan maille. Näyttelyalue oli kauniissa puistossa ja puut loivat armollisesti varjoja hellepäivän poltteessa koirien maatessa viileällä nurmikolla.



Lotta kuunteli hyvin harjoitellessamme muutamaan otteesen seisotusta ja juoksua kehän alkamista vartoessamme. Odotus venyikin sitten neljäksi hikiseksi tunniksi verottaen sekä ihmisten että koirien voimia ja hermoja.





Ruoka ei ole enää maistunut Lotalle lämpöaallon iskettyä Suomeen, mutta herkut kyllä kelpaavat sitäkin paremmin.



Juniorinarttuihin oli ilmoitettu 8 koiraa, mutta paikalle oli saapunut vain 5 (luulisin, en laskenut kilpailijoita).



Juoksu meni joten kuten, reippaasti kuitenkin.



Kehässä kohtasimme toistamiseen tuomari Harto Stockmarin, häneltä Lotta sai Raumalla ihkaensimmäisen ERInsä. Se ja viimekertainen SERTin saaminen paineistivat hermoni ja saivat kätenikin tärisemään normaalia enemmän. Yrityksistä huolimatta en ihan onnistunut tyyntymään ennen kehään astumista.



En saanut Lotta seisomaan kauniisti paikallaan vaan jouduin vähän väliä korjaamaan koiran asentoa ja olin jo lievän epätoivoinen. Lotta jopa hyppi minua vasten vaatien namia.

Tuomarin Lotta otti kuitenkin hyvin vastaan ja jaksoi seistä koko käsittelyn ajan paikoillaan.





Kehäsihteeri antoi meille punaisen EH-nauhan, jonka saaminen oli lievä pettymys Lotan takia, muttei niinkään ihme levottoman esiintymisen vuoksi.



Tuomari Harto Stockmari

Narttumainen kokonaisuus, jolla oikeat mittasuhteet
Hyvä pää, ilme ja purenta
Etuosan ja eturinnan tulee vielä kehittyä
Normaalisti kehittynyt runko
Hieman pitkä lanneosa
Hieman luisu lantio
Miellyttävä käytös
Vielä melko pentumaiset liikkeet

EH

ERIn saaneita oli vain 3 ja näin pääsimme EH-Lotan kanssa jatkoon, vaikken sitä itse tajunnutkaan, mutta onneksi taas konkarit huolehtivat ja hoputtivat meidät takaisin kehään.



Kilpailukehässä Lotta tempoi ja juoksi miten sattui kuono maassa tai kohti taivaita...



...eikä koira jaksanut seistä melkein ollenkaan paikoillaan saati kuunnella komentojani.



Jouduin moneen otteeseen korjaamaan epätoivoisesti koiran asentoa.



Lotta jaksoi hetken seistä kunnolla, mutta tuomari ei lopulta edes katsonut meitä vaan sijoitti suoraan neljänneksi (vihreä nauha) ERIen jälkeen.



Olihan sitten kiva tulla sijoittuneeksi, kun olin jo pakkaamassa laukkua ja lähtemässä livohkaan ennen kilpailuluokkaa. Lottaakin jaksoi vielä naurattaa pitkän ja kuuman päivän päätteeksi EH JUK4 sijoitus.