sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Möllitoko Turku 29.5.2011

Kaiken rohkeuden keränneenä ilmoitin Lotan Tuija Seren järjestämään möllitokokokeeseen Turkuun. Kokeet järjestettiin Seren koirakoulussa sisähallissa. Mölliluokassa oli kolme koirakkoa.

Tuija piti aluksi mölleilijöille pienen luennon tokokokeista ja saimme kysyä mieltämme askarruttaneita asioita. Sitten pääsimmekin tositoimiin. Olimme Lotan kanssa ensimmäisenä tulikokeessa. Hämmästyksekseni en missään vaiheessa huomannut paniikin lähestyvän tai muutenkaan hermostuvani tavallisen tapaani. Oli rauhoittavaa kun tuomari kertoi koko ajan mitä pitää tehdä ja voin vain keskittyä koiraan ja liikkeeseen. Ja kivaa kun sai välittömästi palautetta tekemisestään ja tässä tapauksessa vielä vinkkejä mahdollisen virheen korjaamiseen tai suorituksen parantamiseen.

Suoritus aloitettiin luoksepäästävyydellä ja Lotta ei kaikista ennakko-oletuksista huolimatta hyökännyt tuomarin kurkkuun ja raadellut vieruskavereita ;) vaan tuomarin tervehtiessä koiraa oli paikoillaan täyden kympin arvoisesti.

Paikalla makaaminen sujui hyvin vaikka ulommainen koira lähtikin kesken kaiken liikkelle ja omistaja kävi palauttamassa koiran paikoilleen. Mutta tullessani Lotan vierelle, se ennakoi ja nousi istumaan ennen käskyäni.

Seuraaminen kytkettynä alkoi kuono maata viistäen, mutta sain koiran huomion takaisin itseeni ja lopussa mentiin yhtä matkaa. Hihnatta seuraaminen alkoi samalla tavoin kuono maassa, mutta sain taas koiran takaisin mukaani. Tuomarin kommentti oli, että seuraamista tapahtui, mutta tosiaan alussa mielenkiinto aina hieman lipsahti pois ohjaajasta. Seren mukaan haistelu voi olla mahdollisesti myös SIVUTEKEMISTÄ eikä pelkkää oudon paikan tutkimista.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä meni kanssa hyvin, mutta taas koira ennakoi ja nousi istumaan ennen käskyä. Sere huomautti, että meillä on harjoittelemista tuon ennakoimisen kitkemiseksi.

Luoksetulo meni kuten harjoituksissa ja Lotta juoksi reippaasti suoraan vierelle asentoon.

Seisomaan jäämisessä tuomari totesi koiran ottaneen askeleen eteenpäin käskyn jälkeen ja taas luoksetulossa ennakoi menenällä istumaan. Ja juuri kun en ole ollenkaan ottanut Lottaa istumaan makuun tai seisomisen tai esteen tms jälkeen vaan vapauttanut aina suoraan liikkeen asennosta.

Estehypyssä Lotta yritti varastaa ja jouduin komentamaan. Hypyn jälkeen koira pysähtyi itse esteen taakse ja lähdin liikkelle ennen tuomarin käskyä.Tuomari tokaisi, että minun olisi pitänyt sanoa koiralle heti seis, että näyttäisi siltä, että koira pysähtyy komennostani eikä ihan itsestään...

Kokonaisvaikutelmana oli että teemme hyvää yhteistyötä ja liikkeitä on selvästi harjoiteltu. Seuraamista tarvitsee harjoitella vielä ahkerasti ja ennakointi tarvitsee saada poistettua.

Pisteet: Suluissa luku millä liikkeen pisteet kerrotaan.

1. tulos 160-200
2. tulos 140-159
3. tulos 100-139

Luoksepäästävyys 10 (x 1)
Paikalla makaaminen 9 (x 3)
Seuraaminen kytkettynä 8 (x 2)
Seuraaminen taluttimetta 8 (x 4)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 (x 2)
Luoksetulo 10 (x 3)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (x 2)
Estehyppy 8 1/2 (x 2)
Kokonaisvaikutelma 9 (x 1)

Pistemäärä yhteensä 173

Eli saimme 1. tuloksen johon olen todella tyytyväinen ja nyt sai hieman varmuutta, jotta uskaltaa osallistua oikeaan kokeeseen. Kilpailijoita ei sijoitettu, mutta luulen saaneemme tällä kertaa eniten pisteitä, kun toisella kilpailijalla meni pari liikettä mönkään vaikka esim seuraaminen oli heillä ihan loistoluokkaa.

lauantai 28. toukokuuta 2011

torstai 26. toukokuuta 2011

Kuvautuksia



Lotta käytettiin kuvauksissa ja kuvannut lääkäri lähetti kuvat A/A 0/0. Liitolta arvioksi saatiin kuitenkin B/B 2/0. Soitin kuvanneelle lääkärille sekä liittoon ja ristiriitaisten kommentointien jälkeen suuresti huolestuneena varasin koiralle ajan Viikkiin tietokonetomografiakuviin, jotta voitaisiin paremmin selvittää mikä siellä kyynärässä on vialla ja miten se tulee vaikuttamaan koiran elämiseen ja harrastuksiin.

Viikissä lääkäri totesi TT-kuvista kyynärien olevan 1/0 ja ettei koivessa ole nähtävissä sairauden merkkejä ja että koiran kanssa voi elää ja harrastaa ihan normaaliin tapaan. Voi sitä helpotuksen tunnetta!

Viikin pieneläinsairaala oli tosi hieno paikka ja palvelu erinomaista. Nukutettuna ollut Lotta hoippui hieman haparoivin askelin autolle ja kotona nukkui koko loppuillan. Tutkineen lääkärin paperissa oli myös maininta koiran juoksujen fyysisten merkkien selkeydestä, mutta yhä neljä viikkoa myöhemmin juoksut eivät ole vieläkään alkaneet kunnolla.